Blåvatnet - järvi täynnä turkoosia jäätikkömaitoa

Jos etsit Käsivarren seudulta päiväretkikohteita, kannattaa käydä myös rajan toisella puolella

Vuoden 2018 kesällä lepäilin kotamajoituksessani Kilpisjärvellä. Olin hyvästellyt kotimatkalle lähteneen retkikuntani, jonka kanssa olimme tehneet viikon mittaisen vaelluksen Haltille. Odotin Kilpisjärvelle saapuvaksi seuraavaa retkikuntaa, jonka kanssa oli vastaava reissu edessä.

Yllätyksekseni osa asiakkaistani saapui paikalle päivää etuajassa, jotta ehtisivät ennen vaellusta käydä katsomassa muitakin paikkoja. Silloin päätin spontaanisti lähteä heidän kanssaan Norjaan Lyngenin niemimaalla sijaitsevalle Blåvatnet-järvelle.

4,2 km mittainen retkeilyreitti kulkee kivisessä ja lähes puuttomassa vuoristomaisemassa. Vuoret joiden juureen Blåvatnet rajautuu, näkyvät edessä jo heti reitin parkkipaikalta saakka. Mittasuhteita on vaikea käsittää ja kohde ei tunnu lähestyvän lainkaan sitä kohti kävellessä. Järveä lähestyttäessä louhikon koko kasvaa ja aivan järven ympärillä louhikko on jo massiivisen kokoista. Järvi itsessään tulee esiin vasta aivan lopussa, mikä on hyvin palkitseva kokemus.

Lähempää katsottuna järven vesi on kuin turkoosia maitoa. Järvi on muodostunut Lenangsbreenin jäätikön sulamisvedestä. Satelliittikuvasta karkeasti arvioituna jäätikkö on pituussuunnassa noin 10 kilometriä pitkä.

Järveen valuneen sakean ja mineraalipitoisen jäätikkömaidon läpi ei näe muutamaa kymmentä senttimetriä syvemmälle. Pohjassa olevia kiviä koskettamalla huomaa, että järven pohja on kauttaaltaan kuorrutettu jäätikkömaidon hienojakoisella sakalla.

Yllätyksekseni elämä on löytänyt selviytymiskeinonsa näissäkin olosuhteissa: aivan rantavedessä näin liikkuvan pieniä kaloja, joiden lajia en tunnistanut. 

Uskalsin juoda järvestä. Vastaavaa jäätikkömaitoa itse asiassa myydään kalliilla hinnalla myös luontaistuotekaupoissa sen terveysvaikutusten vuoksi. Ilmeisesti luontaistuotekaupan hyllyltä löytyvä jäätikkömaito on jollain lailla käsiteltyä, sillä jälkeenpäin kuulin, ettei jäätiköiden sulamisvesiä suositella juotavaksi sellaisenaan. Esimerkiksi Lars Monsen on omissa kirjoissaan kertonut, ettei sitä pitäisi juoda ollenkaan, jos ei halua pilata reissuaan vatsataudin takia. Itselleni ei vedestä onneksi tullut mitään oireita.

Suurin osa järvellä kävijöistä ovat päiväretkeilijöitä, mutta me jäimme sen rannalle yhdeksi yöksi teltoilla. Suosittelen! Telttapaikkoja löytyy hyvin järven rannalta ja aamu-uinti jäätikkömaidossa oli unohtumaton kokemus.

Kilpisjärveltä Blåvatnetin retkeilyreitin alkupäähän on "vain" 150 kilometrin ajomatka. Tämä vajaa 2,5 tuntia menee silmänräpäyksessä, sillä Jäämeren rannalla kulkevan vuoristotien maisemat ovat päätä huimaavan upeat.

Nopein reitti kulkee E8-tietä Otereniin, josta käännytään Fv868-tielle ja jatketaan sitä Lyngeniin. Sieltä matka jatkuu 91-tietä vasemmalle. Svensbyn paikkeilla tie muuttuu Fv 312:ksi, joka kääntyy melkein perillä oikealle Sørlenangsbotnin parkkipaikalle. Tältä parkkipaikalta lähtee retkeilyreitti Blåvatnetille. Ajoimme viimeksi mainitusta käännöksestä ensimmäisellä kerralla ohi, koska katseemme oli kiinnittynyt enemmän maisemiin kuin navigaattoriin. Tästä haarasta ajaa tosiaan helposti ohi jos ei ole tarkkana.

Jos kerran olet matkustanut Kilpisjärvelle saakka, suosittelen ehdottomasti käymään myös Blåvatnetilla!

Blåvatnetista ovat kirjoittaneet aikaisemmin mm. Retkipaikka ja Anskubcn.

Lue myös: Maailman yksinkertaisin letturesepti vaeltajalle

Kysy ja keskustele päiväretkikohteista facebookissa

Vinkkejä päiväretkikohteista voit kysyä ja löytää mm. Vaelluksen & retkeilyn aloittaminen -ryhmästä. Jos haluat kuulla Käsivarren ympäristön päiväretkikohteista, siihen mainio ryhmä on Käsivarren vaeltajat. Tervetuloa mukaan!

Sähköpostilistallani on hyvä meininki! En lähetä pelkkiä mainoksia, vaan enimmäkseen hyötysisältöä. Jos et saa viestejä pitkään aikaan, tarkasta roskapostikansiosi (varsinkin jos olet Hotmail- tai Gmail käyttäjä). Viesteihini saa vastata ja minä vastaan sinulle takaisin. Voit erota listalta milloin haluat.