Suomen katto rautalangasta väännettynä

19.01.2021

... ja pilkkua viilaten

VAROITUS! Tämä blogijulkaisu on tarkoituksellisen ärsyttävä ja se voi pilata ilosi. Jatka omalla vastuulla ;)

Suomen suurtunturialue elää monien siellä käyneiden muistoissa vahvana, eikä suotta. Mutta kun reissuja muistellaan, on puhekieleen pesiytynyt asioita, jotka tarkkaan ottaen eivät pidä lainkaan paikkaansa. Ja tämäkös kismittää kaltaisiani Käsivartta rakastavia pilkunviilaajia.

"Käytiin Haltilla, Suomen korkeimmalla huipulla"

Ette käyneet. Se on mahdotonta. Suomella nimittäin ei ole yhtään huippua Haltilla. Suomen korkein huippu on kokonaan eri tunturilla. Nimi on Ridnitšohkka (pohjoissaameksi Ritničohkka) ja korkeutta on 1317 metriä merenpinnasta (tai oikeastaan 1317,1 metriä). Se sijaitsee linnuntietä vähän yli 3,6 kilometrin päässä Haltilta.

Mutta vaikka se onkin Suomen korkein huippu, on se kuitenkin samaan aikaan Suomen toiseksi korkein tunturi. Tähän lisää selvyyttä alempana.

Ridnitšohkka 1317 m. Kuva: Alex Ojalahti (Haltin valloitus 2020)
Ridnitšohkka 1317 m. Kuva: Alex Ojalahti (Haltin valloitus 2020)
Ridnitšohkkalla on myös toinen huippu, joka on tasan kaksi metriä matalampi, 1315 m. Siellä sijaitsee Suomen korkeimmalla olevat rakennukset, joihin kuuluu viranomaisverkon tukiasema ja huussi. Kuva: Elias Pesola (Haltin valloitus 2018)
Ridnitšohkkalla on myös toinen huippu, joka on tasan kaksi metriä matalampi, 1315 m. Siellä sijaitsee Suomen korkeimmalla olevat rakennukset, joihin kuuluu viranomaisverkon tukiasema ja huussi. Kuva: Elias Pesola (Haltin valloitus 2018)

Moni joka on käynyt laittamassa nimensä Haltin vieraskirjaan, puhuu käyneensä huipulla. Fakta kuitenkin on, että he ovat käyneet Haltin rinteessä sijaitsevalla rajapyykki 303 B:llä. Sen korkeus on 1324 metriä merenpinnasta (tai oikeastaan 1323,6 metriä). Se on Suomen korkein kohta, mikä tekee Haltista Suomen korkeimman tunturin, mutta ei edelleenkään Suomen korkeinta huippua.

Rajapyykki 303 B 1324 m. Kuva: Juliana Glodde (Haltin valloitus 2020)
Rajapyykki 303 B 1324 m. Kuva: Juliana Glodde (Haltin valloitus 2020)

"No käytiin me rajapyykin lisäksi siinä lähellä Norjan puolella olevalla Haltin huipulla"

Todennäköisesti ette. Se ei näet ole ihan lähellä, vaan sinne on rajapyykki 303 B:ltä noin kaksi kilometriä matkaa. Hyvin harva on käynyt siellä asti. Sen korkeus on 1361 metriä merenpinnasta ja sen nimi on Ráisduattarháldi (tai Ráisduottarháldi). Hyvällä kelillä sen voi nähdä rajapyykiltä. Sieltäkin kyllä löytyy vieraskirja.

Ráisduattarháldi 1361 m. Kuvassa Valtteri Munkki. Kuvaaja: Piia Aidantausta
Ráisduattarháldi 1361 m. Kuvassa Valtteri Munkki. Kuvaaja: Piia Aidantausta

"Okei, mutta me oltiinkin siellä sivuhuipulla, joka on lähempänä rajapyykkiä"

Oliko se rajapyykki 303 B:stä katsottuna lännessä, lievästi maastosta erottuva korkeampi kohta, josta avautui maisema Norjaan? Oliko siellä punaiseksi maalattu metallinen tappi kiinnitettynä kiveen, jota ympäröi valkoiseksi maalattu ja pahasti lahonnut puukehikko (ks. alla oleva kuva)? Siinä tapauksessa kyseessä on (lähteestä riippuen) 1325-1328 metriä korkea kohta, joka ei kuitenkaan ole se Haldičohkka-niminen sivuhuippu, joksi sitä luulitte. Itsekin vielä viime vuonna luulin niin ja näemmä moni muukin, joka siellä näkyy vuosittain parveilevan.

Haldičohkka sijaitsee noin 70 metrin päässä kyseisestä metallitapilla merkitystä korkeasta kohdasta. Rajapyykki 303 B:stä katsottuna Haldičohkka on noin 40 metrin päässä pohjoisessa. Sen korkeus on 1331,0 metriä merenpinnasta.

Metallitapilla merkatun 1325-1328 m korkean kohdan tuntumassa. Kuva otettu pois päin rajapyykki 303 B:ltä. Maisema aukeaa Norjaan. Kuva: Alex Ojalahti (Haltin valloitus 2020)
Metallitapilla merkatun 1325-1328 m korkean kohdan tuntumassa. Kuva otettu pois päin rajapyykki 303 B:ltä. Maisema aukeaa Norjaan. Kuva: Alex Ojalahti (Haltin valloitus 2020)

"Norja meinasi lahjoittaa Suomelle Haltin huipun - silloin maamme korkein kohta ei olisi enää rinteessä vaan huipulla"

Tosiassa tällaista hanketta ei ole koskaan ollut olemassa. Kukaan ei ole tiettävästi koskaan ehdottanut, että Haltin huippu (eli sen korkein kohta, Ráisduattarháldi) lahjoitettaisiin Suomelle.

Sen sijaan norjalaisilla on kyllä ollut hankkeena lahjoittaa Suomelle Haldičohkka-sivuhuippu. Tämä on tapahtunut itseasiassa kaksi kertaa.

Ensin vuonna 2015 norjalainen maanmittari Bjørn Geirr Harsson nosti esille idean Haldičohkkan lahjoittamisesta Suomelle. Hän oli asiasta yhteydessä Norjan ulkoministeriöön, mutta ei saanut sieltä vastausta. Facebook-kampanjan (katso FB-sivu: "Halti som jubileumsgave", suom. "Halti vuosipäivälahjaksi") ja kansainvälisen julkisuuden jälkeen ulkoministeriö vastasi Harssonille, että lahjoitus olisi perustuslain vastainen eivätkä maalahjat kuulu pohjoismaiseen perinteeseen.

Tämän jälkeen norjalainen Kaivuonon kunta tarttui Harssonin ideaan ja esitti lahjoitusta kirjeessä Norjan pääministerille. Luovutettavan alueen koko olisi ollut 0,01 neliökilometriä. Tämä lahjoitus olisi siirtänyt Suomen ja Norjan välistä rajaa noin 40 metriä (uusi raja, joka nousisi rajapyykki 303 B:ltä pohjoiseen Haldičohkkalle asti ja siitä suoraan itään valtion rajalle, on hahmoteltu lyijykynällä tässä blogijulkaisussa olevaan ylempään karttaan). Norjan pääministeri kuitenkin tyrmäsi ehdotuksen, ja näin ollen Suomi tulee jatkossakin olemaan maa, jonka korkein kohta on rinteessä.

Rajapyykki 303 B 1324 m. Kuva: Alex Ojalahti (Haltin valloitus 2020)
Rajapyykki 303 B 1324 m. Kuva: Alex Ojalahti (Haltin valloitus 2020)

Kysy ja keskustele facebookissa

Vinkkejä ja tarinoita Käsivarren ympäristöstä voit kysyä ja löytää Käsivarren vaeltajat -ryhmässä. Tervetuloa mukaan!

Sähköpostilistallani saat kuulla vaellusvinkkejä ja tarinoita Lapista

Sähköpostilistallani on hyvä meininki! En lähetä pelkkiä mainoksia, vaan enimmäkseen hyötysisältöä. Jos et saa viestejä pitkään aikaan, tarkasta roskapostikansiosi (varsinkin jos olet Hotmail- tai Gmail käyttäjä). Viesteihini saa vastata ja minä vastaan sinulle takaisin. Voit erota listalta milloin haluat.