Yläbanneri: Pekka Eerikäinen

Päivitetty 14.4.2024

Tarina

Kasvutarina ihmisestä ja yrityksestä, joista kumpikin varttui luonnon keskellä

Grotli, Norja 1995
Grotli, Norja 1995

Lapsuus

Nimeni on Petteri Veijonen. Synnyin vuonna 1992. Vartuin metsien ja järvien ympäröimänä Jyväskylän laidalla. Taaperosta lähtien tein perheeni kanssa erähenkisiä reissuja ympäri Suomea, Ruotsia ja Norjaa.

Lapsuuteni kodista oli matkaa lähimmälle bussipysäkille 2,5 kilometriä, parhaimmille kavereilleni 4 kilometriä, lähimmälle asfalttitielle 6 kilometriä ja lähimpään kauppaan 19 kilometriä. Uskot varmaan kun sanon, etten iltaisin skeitannut betoniviidakossa tai ravannut kioskilla ostamassa karkkia. 

Leikimme tiheissä havumetsissä, korkeilla kallioilla ja virtaavien jokien äärellä myöhään saakka, pimeän tulosta välittämättä. Sulauduin luontoon, sen kasvustoon, ääniin ja tuoksuihin. Olimme ihmissusia, intiaaneja, karhunmetsästäjiä, erikoisjoukkojen kaukopartiosotilaita ja selviytyjiä. Tietysti myös vuorikiipeilijöitä, niin kuin Veikka Gustafsson, jonka ohjelmaa oli pakko päästä katsomaan TV:stä.

Minulla on hämärä muistikuva siitä, että järjestin jonkilaisia opastettuja luontoseikkailuja kavereilleni jo alle 10 vuotiaana.

Sukulaiseni kutsuivat minua lapsena leikkimielisesti biologiksi ja luontoekspertiksi. Tein selkärangattomista, matelijoista ja sammakkoeläimistä satoja anatomisia piirroksia vihkoihin ja osasin ulkoa niiden lajinimet.

Hälytyskeskuksen lähettämällä helikopterilla pois erämaasta

Suomen retkeilykohteista suosikikseni muodostui jo teininä Käsivarren erämaa. Ensimmäinen pidempi erämaavaellukseni ja yritys päästä Haltille jäi kuitenkin lyhyeksi, kun kahden päivämatkan jälkeen minulla nousi kova kuume Urtashotellin askeettisessa autiotuvassa. Voimani ehtyivät ja kuume hipoi +39°C astetta. Tuvassakaan ei ollut kunnollisia puita poltettavaksi.

En muista enää miten monta päivää odotimme, mutta tiesimme ettei tätä voi jatkaa kovin pitkään, koska ruokamme ei lopulta riittäisi paluumatkaan. Alue oli puhelinkenttien ulottumattomissa, joten isäni etsi sellaisen Govddosgaisin rinteestä. Hätäkeskus arvioi tilanteen ja lähetti helikopterin hakemaan minut ihmisten ilmoille. Keli oli muuttumassa niin sumuiseksi, että pilotilla oli kiire. Hän lensi hyvin matalalla ja suunnisti jokia pitkin. Isäni oli vasta palaamassa tunturilta takaisin tuvalle, kun minut oli jo viety Kilpisjärvelle. Hän tuli erämaasta pois kävellen.

Nykyään joka kerta kun tuon ryhmän Urtashotellille, tervehdin tupaa nöyrästi. Onneksi tämä kansallisaarre on juuri siinä missä se on. Tuskin olisin jaksanut kävellä Pitsusjärven tuvalle saakka ja teltassa olisi ollut paljon ikävämpi sairastaa.

Urtashotelli, Kesävaellus Haltille elokuu 2018. Kuva: Pekka Eerikäinen
Urtashotelli, Kesävaellus Haltille elokuu 2018. Kuva: Pekka Eerikäinen

Nukahtelua kesken kävelyn, muistikatkoksia ja aistiharhoja

Aikuisiän myötä mielenkiinnon kohteekseni on metsäleikkien ja ötököiden sijaan tullut pitkän matkan juoksu, selviytymistaidot luonnossa, monipuolinen eränkäynti ja sotilaallinen koulutus. Voisin sanoa olevani kiintynyt kaikenlaiseen kurjuuden maksimoimiseen. Välillä hämmästelen, miten minusta on tullut tällainen.

Kävin asepalveluksen vuonna 2012. Mieleenpainuvin kokemukseni oli RUK ja siellä suorittamamme 60 tuntia kestänyt valvominen, jonka aikana etenimme polkupyörillä, kävellen, juosten, vesistön yli kahlaten ja kilpasuunnistaen. Valvomisesta seurasi nukahtelua kesken kävelyn, muistikatkoksia ja aistiharhoja. Tässä tilassa suoritimme erilaisia johtamistehtäviä ja kirjallisia tenttejä, joista suoriuduin 30 henkisen joukkueeni ensimmäisellä sijalla. Oli kannustavaa saada kokemus siitä, mitä kaikkea ihminen voi kestää kun hänet viedään suorituskykynsä äärirajoille. 

Asepalveluksen jälkeen olen syventänyt osaamistani taistelu- ja johtamistaidoissa. Olen reservin upseeri ja aktiivinen reserviläinen.

Kutsumus opastamiseen herää

Vasemmalla on upseerikollegani ottama kuva vuodelta 2013, jossa raivaan tietä elämäni ensimmäistä kertaa Suomen neljänneksi korkeimman Govddosgaisi tunturin yli. Oikealla on kuva vuodelta 2017, jossa olen ensimmäistä kertaa viemässä ryhmää samalle reitille. Molempien kuvien taustalla näkyy Riimmajärvi ja siihen liittyvä joki. Kuvien välillä on kulunut aikaa tasan neljä vuotta. Ensimmäisessä kuvassa minulla ei ollut vielä aavistustakaan siitä, että tulisin vielä joskus olemaan ensimmäinen ammattiopas Suomessa, joka veisi ryhmiä kyseiseen paikkaan. Mutta siitä se ajatus lähti.

Kaverilleni tämä oli ensimmäinen vaellus ja käytännössä autoin hänet alkuun lajin parissa. Tajusin että juuri tätä haluan tehdä: antaa ihmisille oppini ja taitoni, joita soveltamalla he osaavat jatkossa toteuttaa itse omia erämaavaelluksia!

Halusin tehdä tämän omalla tavallani: rikkoa luontomatkailualan kaavoja, tehdä asioita paljon suuremmin ja villimmin sekä luoda jotain aivan uutta suomalaisten eräopaspalveluiden kentässä.

Halusin tehdä tämän siten, että toimintani on linjassa omien arvojeni kanssa. Wild Adventures North on olemassa puhtaan ja elinvoimaisen luonnon ansiosta. Siksi kaikki toimintani tapahtuu luonnon ehdoilla. Olen nähnyt asiakkaissani yhä enemmän pysyviä muutoksia ajatusmaailmassa, asenteissa ja valinnoissa, jotka kantavat heitä arjen keskellä läpi koko loppuelämänsä ajan. Ainakin viisi heistä on muuttanut Lappiin asumaan.

Tie eräoppaaksi käy Jäämeren kautta

Vuosina 2013-2014 vein eräilyharrastukseni uudelle tasolle, suorittaen erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon Eerikkilän urheiluopistossa.

Tutkinnossa suunniteltiin itse alusta loppuun yli kymmenen ikimuistoista reissua, joiden aikana koimme lukuisia erilaisia maisemia ja olosuhteita. Hiihdimme Hammastunturille, osallistuimme umpihankihiidon MM-kilpailuihin, vaelsimme Norjan kesäisillä ylängöillä, kalastimme turskaa Jäämerellä, teimme hevosvaelluksen Jäämeren rannalla ja meloimme alas Jongunjoen koskia avokanooteilla. Opettelimme myös tunnistamaan ulkomuistista kymmeniä eri eläin-, kasvi- ja sienilajeja, sekä saimme ammattitaitoista koulutusta eräperinteessä.

Työharjoittelujaksoni suoritin Syötteen Eräpalveluissa auttaen koiravaljakkoajeluiden järjestämisessä kansainväliselle asiakaskunnalle ja Suomen Saaristovarauksella suunnitellen uusia luonto-opaspalveluita Turun ulkosaaristossa.

Wild Adventures North syntyy

Nimen Wild Adventures North keksin ammattitutkinnon aikana. Ensimmäisen opastetun vaelluksen järjestin vuonna 2016 luokkatoverini Jontin kanssa. Se oli omakustanteinen testivaellus Haltin valloitus 2016, jossa meillä oli seitsemän testiasiakasta mukana. Haltin valloituksen suosio kasvoi nopeasti ja siitä tuli ensimmäinen kaupallinen vaellukseni, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kesävaellus Haltille.

Ultrajuoksijaksi

Kestävyysjuoksun saralla siirryin vuosien 2017-2018 vaihteessa ultrapitkiin matkoihin. Ensimmäinen juoksemani ultrapitkä kilpailu oli vaellusreitillä järjestetty 83 kilometrin NUTS Karhunkierros.

Ympyrä sulkeutui. Vasemmalla olen Karhunkierroksella isäni kyydissä alle vuoden ikäisenä vuonna 1993 ja oikealla on elämäni ensimmäisen ultramatkan aikana ottamani selfie samoilta seuduilta vuodelta 2018.

Vuonna 2022 läpäisin UTTF:n (Ultra Trail Tour Finland), eli kolmesta pitkästä ultrajuoksukilpailusta koostuvan kokonaisuuden. Suoriuduin vuoden sisällä maaliin 166 kilometrin NUTS Karhunkierrokselta, 160 kilometrin NUTS Ylläs Pallakselta ja 130 kilometrin Vaarojen Ultralta.

Tähän mennessä pisin juoksemani matka on 323 km pituinen Suomen pisin, erämaisin ja vaativin ultrajuoksukilpailu NUTS Distance 300. Suoriuduin maaliin vajaassa 81 tunnissa.

Olen rakastunut lajiin täysin ja minulla on kova halu yltää tulevaisuudessa yhä äärimmäisempiin suorituksiin.

Ultrajuoksua käsittelen sille omistetussa Ultraraastaja-blogissani ja henkilökohtaisessa Instagramissani.

NUTS 300 maalisuoralla
NUTS 300 maalisuoralla

Ympärivuotiseksi eräoppaaksi

Ensimmäisten Haltin kesävaellusten jälkeen toin lähes joka vuosi markkinoille uusia vaelluksia, jotka kattoivat patikoinnin lisäksi hiihdon, pyöräilyn ja melonnan. Samalla kun työskentelin päätoimisesti sote-alalla, uhrasin kaiken vapaa-aikani sekä palkattomat ja palkalliset lomani yritykseni kehittämistyöhön. Toteutin unelmaani eräoppaana kausilointeisesti heinä-elokuun vaellussesongin ja huhti-toukokuun keväthankisesongin aikaan. Tämä vaihe kesti viisi vuotta (2017-2022), kunnes lopulta irtisanoin itseni vakituisesta työsuhteesta ja ryhdyin päätoimiseksi yrittäjäksi.

Päätoiminen yrittäjyys mahdollisti minulle ympärivuotisen toiminnan. Otin nopeasti haltuun ruska-, kaamos- ja revontulikauden sekä laajensin vaellustarjonnan Norjaan ja Ruotsiin. Vaellusten lisäksi kehitin myös lyhyempiä retkiä ja koulutustapahtumia Keski- ja Itä-Suomeen.

Opastiimi

Olen saavuttanut eräoppaan uralla nyt sen pisteen, että minulla on töitä niin paljon kuin vain jaksan tehdä. Yksin en pysty enää laajentamaan toimintaa, sillä en voi olla kahdessa paikassa saman aikaisesti. Onneksi ympärilleni on alkanut hiljalleen syntyä alan muista ammattilaisista koostuva luottotiimi. He tuovat omalla erikoisosaamisellaan ja työpanoksellaan yritykseni tarjontaan monipuolisuutta ja lisää uusia aluevaltauksia.

Ensimmäinen yhteistyökumppanini on Satu Latvala (IG: @huipuilla). Satu toimii oppaana Tonnisten tuntureiden huiputusprojektin Länsi-, Itä- ja Eteläsektorin vaelluksilla.

Luonto ottaa ja luonto antaa

Olen pitänyt kirjaa järjestämistäni vaelluksista, retkistä ja koulutuksista.

Tähän mennessä olen onnistuneesti huiputtanut Haltin 25 kertaa.

Lisäksi olen huiputtanut Ráisduottarháldin (Haltin Norjan puolella oleva korkein huippu) 3 kertaa, Ridnitšohkkan 12 kertaa, Saivaaran 9 kertaa ja Sokostin 2 kertaa.

Yhteensä olen elämäni aikana viettänyt öitä luonnossa arviolta noin 424. 

Olen toiminut eräoppaana tähän mennessä yhteensä 321 ihmiselle. Tai tarkalleen ottaen heitä ei ole 321 eri ihmistä, sillä usein samat asiakkaat osallistuvat useille eri reissuilleni. Tässä tilastoinnissa olen laskenut asiakkaaksi myös työharjoittelussa olleet opiskelijat.

CV

  • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto, Eerikkilän urheiluopisto 2014
  • Eloonjäämiskoulutus 1, Maanpuolustuskoulutusyhdistys 2019
  • Eloonjäämiskoulutus 2, Maanpuolustuskoulutusyhdistys 2020
  • Ulkoilun turvallisuuskurssi (UT), Survival Kilta ry 2021
  • Ulkoilun talviturvallisuuskurssi (UTT), Survival Kilta ry 2023
  • Johdatus arktiseen hiihtovaeltamiseen, Ankarat Avotunturit 2024

Sähköpostilistallani saat säännöllisesti hyödyllisiä vaellusvinkkejä

Sähköpostilistallani on hyvä meininki! En lähetä pelkkiä mainoksia, vaan enimmäkseen hyötysisältöä. Jos et saa viestejä pitkään aikaan, tarkasta roskapostikansiosi (varsinkin jos olet Hotmail- tai Gmail käyttäjä). Viesteihini saa vastata ja minä vastaan sinulle takaisin. Voit erota listalta milloin haluat.